Saksalainen vallankumous Venäjällä

09.12.2017

Rappaport, Helen. Pietari 1917. Ulkomainen eliitti Venäjän vallankumouksen pyörteissä. Juva 2017.

Tässä Helen Rappaportin teoksessa Pietari 1917 – Ulkomainen eliitti Venäjän vallankumouksen pyörteissä on kieltämättä mielenkiintonen vinkkeli Venäjän vallankumoukseen, joka siis tapahtui samana vuonna kuin Suomi syntyi. Ja kas, Suomella ilmeisen rauhallisena Venäjän valtakunnan kolkkana oli vallankumouksessakin osansa niin vallankuomouksellisten – kuten itsensä Lenin – kuin sen vastustajienkin pakopaikkana; täällä myös lomailivat jotkut Venäjän diplomaattisista ja muista ekspatriooteista, kun elämä Venäjän pääkaupaungissa kävi liian raskaaksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että kun Rapaport luetteli helmikuun vallankumouksen yhteydessä perusteltuja erilaisia komiteioita, yksi oli jo silloin Suomen itsenäisyyden komitea.

Mutta kylläpä tässä on näyttävässä osassa se, miten eri valtioiden edustajat päivittäin pähkäilivät sen kanssa, miten Venäjä pärjäisi tuolloin meneillään olleessa ensimmäisessä maailmansodassa. Suuri oli huoli siitä, että Venäjä irtautuisi siitä, mikä olisi saksalaisten etu, ja kyllähän saksalaiset sitten masinoivat Venäjän vallankumouksen, suojelivat Leniniä, järjetivät tämän maanpaosta Pietariin, piilotivat Suomeen, kun olot välillä kävivät liian tukaliksi, rahoittivat koko lystin, toimittivat aseistusta yms. Ja saivat Venäjän irtoamaan sodasta vastoin ympärysvaltojen toiveita. Kirjassa on melenkiintoisia kuvauksia siitä, miten tsaariin yritettiin vaikuttaa, että tämä suostuisi uudistuksiin, että väestön alttius kumoksellisuuteen vähenisi. Venäläisittäin tilanne oli sellainen, että samaan aikaan Saksa oli Venäjän sekä pahin vihollinen että pelastaja. Mitä pidemmälle edettiin yhteiskunnan hajotessa lokakuun vallankumoksen jälkeen, sitä suuremmaksi kasvoi Saksan suosio: "Ihmisten epätoivo oli kasvanut niin suureksi, että monet toivoivat jo ääneen "Saksan armeijan saapuvan ja ottavan kaupungin hallintaansa – mitä pikemmin sen parempi – jotta ahdistava tilanne väistyisi ja senkin uhalla, että kaupunki joutuisikin vieraan vallan alle "."

Englanninkielisessä maailmassa kielitaito on heikko, ja jos jotain tietoa ei ole saatavilla omalla äidinkielellä, sitä ei ole olemassa, ja niinpä tässä kirjassa seurataan lähinnä brittien ja amerikkalaisten elelyä, seikkailua ja arkista kamppailua, biletystä unohtamatta, vallankumouksessa juopottelevassa ja mesovassa Pietarissa. Vaikka tsaareilla on aina ollut hyvät suhteet saksalaisiin ja Venäjällä on vilissyt saksalaisia yrittäjiä, pisti silmään, että sikäli kun Rappaportin kertomuksesta voi jotain päätellä, heiltä ei ole jäänyt lainkaan kirjallisia dokumentteja... Oikeampi alaotsikko kirjalle olisikin Englantilainen ja amerikkalainen eliitti Venäjän vallankumouksen pyörteissä.

Saksalaisia kuitenkin oli kaupungissa, heidän elämäänsä vain ei kuvata heidän silmin kuten brittien ja amerikkalisten silmin.  Eräs amerikkalaisdiplomaatin apulainen kirjoittaa kotimaahan: "Tiedättekö, että nykyään Pietari on – – täynnä saksalaisia [vapautettuja sotavankeja] jotka patsastelee ympäri katuja kuin mitkäkin riikinkukot. Kaikki venäläiset on vain iloisia, että saksalaiset on täällä. Ne sanoo että kun saksalaiset vallottaa Pietarin täällä on ainakin jonkinlainen laki ja järjestys."

Mielenkiintoista oli se, miten kalvinistisperäiset uskonnolliset liikkeet olivat pesiytyneet Pietariin. Oli Pelastusarmeijaa ja metodisteja, mitä en malta olla hämmästelemättä, varsinkaan metodistien positiivista suhtutumista vallankumoukseen, sillä sosialismin ei pitäisi olla kavinistisperäisten liikkeiden suosiossa (s. 163). Eikä se yleensä olekaan.

Käännöksessä olisi voinut ottaa huomioon sen, että Rappaport joutuu ilmaisemaan itseään meikäläisittäin oudosti, kun kuvailee vallankumouksen tuomaa teittittelyn kieltoa, englannissa kun sanojen te ja sinä eroa ei ole: "[…] rivimiehiä puhuteltaisiin virallisemmalla vi-muodolla epämuodollisemman (ja sotilaiden mielestä halventavan) ti-muodon sijasta". Nääs kun vi on suomeksi te, ja ti merkitsee yksinkertaisesti sinä – nämä olisi suomalaista lukijaa varten mielestäni voinut kääntää suoraan sanoiksi te ja sinä.

Viimeksi muokattu: 09.12.2017
Kommentit (0)
« Edellinen sivu 3 / 32 Seuraava sivu »