Olifaa Johannekselle

27.03.2020

...ja nyt alkavat olla viimeiset hetket kieltää, jos siihen ikoniiin ei saa laittaa reliikkiä.

Vaikka kävisi miten hyvän ja perusteellisen kurssin vaikka miten hyvien opettajien johdolla kuten minä ikonikurssini Raija Kannisen ja Alexander Wikströmin opetuksessa, niin kurssilla oppii vain, miten homma onnistuu, ei sitä, miten se voi epäonnistua. Minun mielestäni epäonnistumisen kokemukset ja se, miten epäonnistumisesta selvitään mahdollisesti joissain tapauksissa jopa ns. onnistumista parempi tulos saaden, ovat paljon tärkeämpiä.

Nyt olen kohdannut epäonnistumisen? Blogiani lukee aivan riittävä määrä Valamoon sidoksissa olevia henkilöitä, joten kun tähän mennessä ei tullut kommentteja siitä, saako minun tulkintani mukaiseen Johannes Valamolaisen kuvaan/ikoniehdotukseen laittaa reliikkirasian Johannkesn arkusta kotoisin olevalla pyhäinjäännösellä, rupesin tänään suorittamaan tuon ikonini olifointia. Saamani opetuksen mukaan laitoin työn tunniksi, luukku raollaan, vähän alta 100 asteiseen uuniin.

Kun otin se sieltä, se oli, totta vie, kuumempi kuin Valamossa aikanaan, ja ennen kaikkea siitä oli noussut reippaasti pihkaa pintaan.

En millään muotoa väitä, ettenkö olisi tiennyt, että se levy on mäntyä ja että ikonit tehdään lehtipuulaudoille, mutta toteanpahan nyt vain, että näin kävi, eikä tulosta voida pitää onnistumisena.

Mutta ei se mitään. Kaadoin päälle seitsemän tunnin olifaa, ja nyt katsotaan, miten syvä epäonnistminen tästä koituu.

En muuttanut tekstejä, vaikka ne eivät ole parhaat mahdolliset, sillä minulla on taas uusi, omasta mielestäni entistä ehompi, idea Johannes Valamolaisen ikoniksi. Mietitään parempia tekstejä siihen...

Viimeksi muokattu: 27.03.2020
Kommentit (0)
« Edellinen sivu 2 / 33 Seuraava sivu »