Funkista Uukuniemellä ja muualla

09.03.2019

Rantanen, Miska. Kansanfunkiksen löytöretkeilijä & Karjalan funkista monelta kantilta. Helsingin Sanomat 9.3.2019.

Hesarissa oli taas uutinen. Toisena päivänä peräkkäin. Nyt kerrottiin funktionalismista arkkitehtuurissa, mutta ei sankariarkkitehtinäkökulmasta. Aihesta oli kaksikin juttua, ja ensimmäisessä oli puhe siitä, miten arkkitehti Kristiina Mäntynen oli alkanut kartoittaa kansanomaista funktionalismia ympäri Suomen maata.

Kaikenlaisia muita rakennustaiteellisia seikkoja ja niiden kansanomaistumista kuten keltamullan käyttöä kuvastamaan puurakennuksissa hiekkakiveä tai funktionalismia edeltäneen jugendin vaikutusta maaseudun rakentamiseen esim. mansardikattoina on kyllä selitetty. Mutta funkista on ilmeisesti pidetty niin tiedettä lähellä olevana taiteen ja muotoilun suuntana, 1920-luvulla saksalaisessa muotoilukoulu Bauhausissa kehitettynä älyllisenä vastauksena teollistumisen vaatimiin uusiin niin valmistettavuuden kuin estetiikankin ongelmiin, ettei sitä harjoittaneiden oikeiden ammattiarkkitehtien luomuksista mitään oltaisi voitu kansan syvissä riveissä matkimalla matkia, siis perehtymättä syvällisesti sen taustalla olevaan yhteikunnallis-esteettiseen ajatteluun.

Mäntynen kuitenkin huomasi, että maakunnat ovat väärällään funkispytinkejä. Tunnetut funtionalistiset arvorakennukset ovat asia erikseen, kaikki Alvar Aallon ja tällaisten rakennukset, mutta turuilta ja toreilta löytyi funkistaloja, jotka eivät olleet tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia. Mäntynen on luokitellut nämä muut kuin arkkitehtien funkisrakennukset joko rakennusmestrifunkikseksi tai kansanfunkikseksi. Näitä on syntynyt Suomessa etenkin vuosina 1936-1946.

Uukuniemeltähän löytyy tällaisia ainakin Sinkkosen kauppa ja se toinenkin rakennus, se, joka kuuluu nykyisin Suurtuvan tilaan ja jossa on ollut limpparitehdasta ja ties mitä.

Toisessa päivän Hesarin funkisjutussa kerrottiin Samu Aarnion kirjasta Funkis Karjalassa. "Eräs merkittävä tienraivaaja Karjalassa oli Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan SOK:n rakennusosasto. Sen tehtävä oli suunnitella jäsenosuuskauppojen myymälärakennuksia ja niiden sisustuksia", kirjoittaa Miska Rantanen jutussaan, jonka otsikko on Karjalaista funkista monelta kantilta. En tiedä, edustaako Uukunimen entinen Niukkalan Kaakonmaan kaupparakennus tätä SOK:laista arkkitehtuuria, mutta kyllähän siinä oli funktionalistisia piirteitä.

Pääarkkitehtina SOK:lla oli Erkki Huttunen (1901-1956) – ei elänyt vanhaksi sekään mies – ja hänen piirustuspöydältään on mm. Sortavalan Seurahuone, missä vietimme yhden joulunalusyön viime vuoden puolella. Sortavalan seurahuone valmistui vuonna 1938.

Samu Aarnio väittää, että Erik Bryggmanin vuonna 1929 suunnittelema Sortavalan kirkko olisi ollut Suomen ensimmäinen funkiskirkko, jos olisi toteutunut. Jutussa ei sanota, mikä sitten oli se ensimmäinen, mutta vahva ehdokashan on iisakakinkirkkomaisen rakennusrupeaman jälkeen vuonna 1934 valmisitunut Uno Ullbergin Kanneljärven kirkko. Se kylläkin tuhoutui sitten sodissa.

Mutta kuka lienee suunnitellut muinoisen, kaunista puufunktionalismia edustavan Uukuniemen Ristlahden Suojeluskuntatalon, joka valmistui 1937?

Viimeksi muokattu: 09.03.2019
Kommentit (0)
« Edellinen sivu 2 / 22 Seuraava sivu »