Berliini 30-luvun alussa

Babylon Berlin. Volker Kutscerin dekkareihin perustuva tv-sarja, 4. tuotantokausi, joka perustuu romaaniin Goldstein. Saksa/Itävälta 2022.

Katsoin tuossa putkeen Yle Areenalta neljännen tuotantokauden Babylon Berliniä.

Yleensä tv-sarjassa kuin tv-sarjassa alku on ihan hyvä, mutta loppua kohti homma hyytyy. Babylon Berlinien ensimmäinen tuotantokausi oli upeaa sadun, historian ja psykodraaman sekoitusta. Tässä neljännessä kaudessa sadunhohto ja psykodraama ovat kadoneet täysin. Osin sen voi selittää kuvattavana olevalla aikakaudella, mystiikan maustama aiempien osien iloinen 20-luku on kieltämättä eri asia kuin sosiaalisten ja moraalisten ristiriitojen repimä Saksan 30-luvun taite.

Kiinostavinta tässä, niin fiktioita kuin tietysti onkin, on väite, että Saksan 20/30-luvun vaihteen äärioikeistolaisuudessa olisi ehkä ollut useampia haaroja ja Hitlerin johtamassa kansallissosialismissakin sisäistä kilpailua, ja näillä oli omat suhteensa järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Ammattirikollisuus oli tuolloin vakavasti otettava toimiala, ja osittain äärioikeistolaiset liikkeet olivat vastaus tähän.

Tässä tuotanojaksossa taistelevien rikollisliigojen välille yritetään rakentaa uudelleen 20-luvulla vallinnutta rauhaa järjestämällä niiden konferenssi poliisin tiloissa. Susiksi tietysti menee.

Berliiniä ravistelee myös kapinaliike kansallissosialismin sisällä, ja siinä on pomona entinen poliisi, jonka ryhmään sarjan päähenkiöpoliisi Rath on soluttautunut.

Alimpien yhteiskuntaryhmien kimppuun on käynyt vallasväen oma äärioikeistolainen ryhmä. Se toimiikin sitten sillä teokkuudella, jonka hyvä koulutustausta ja hallinnollinen kokemus suovat. Tämä Valkoinen käsi järjestää omia oikeudenkäyntejään niitä rikollisia vastaan, jotka on oikeissa tuomioistuimissa heidän mukaansa tuomittu liian lepsusti. Tätä johtaa virallisessakin virassa toimivat tuomari. Toisena toiminnanhaarana on lapsirikollisten kasvatuslaitos, jota puolestaan johtaa ed. tuomarin vaimo.

Venäläisiä vakoojiakin on paria lajia, toinen kommunisteja, toinen näiden vastustajia, ja nämä soluttautuvat toistensa joukkoihin.

Melkoinen yhteiskunnallinen pattitilanne, siis. Sen katveessa ihmiset yrittävät elää elämäänsä niin kuin nyt tanssia.

Ymmärrettävästi mukana kuvioissa on juutalaisuus. Juutalaisten elinkeinonhankintamahdollisuuksia oltiin iät ja ajat rajoitettu, joten he olivat pakotettuja "erikoistumaan" aloille, joita muut eivät voineet hoitaa kuten pankkitoimintaan – perinteen mukaan kristityn ei ollut lupa ottaa lainasta korkoa keneltäkään, juutalaiselta oli kiellettyä ottaa sitä vain toiselta juutalaiselta – ja lisäksi aina maailman muuttuessa kulloinkin syntyville uusille, vielä säätelemättömille toimialoille kuten 20-luvulta lähtien viihdeteollisuuteen. Juuri katsomallani tuotankokaudella muodollisena juonena on Rothschildien sininen timantti, tv-sarjan pohjana olevan romaanin Goldstein, joka on ajat siten joutunut hukkaan. Nyt sen sijaintipaikka on selvinnyt ja sitä pelastamaan lentää zeppeliinillä jenkeistä eräs entinen Berliinin juutalainen.

Tulomatkasta hänen seuraansa lyöttäytyy valkoisen puolen venäläisvakooja, paluumatkasta eräiden berliiniläisten ammattirikollisveljesten kiertopalkinto, kabareetaiteilijatar Ester. Ester on ns. selviytyjäluonne. Selvästikin juutalainen, mutta minulle tulevat hänestä mieleen myös karjalaiset. Joku varmaan ilmaisisi asian niin, että Ester putoaa aina jaloilleen, putosipa mistä ja minne tahansa ja miten korkealta, mutta itse en ehkä tekisi niin. Ester on minun näkökulmastani iloinen opportunisti, joka ei välitä, miten hänen omat elämänkäänteessä muihin vaikuttavat. Ilmeinen narsisti, siis. Mielenkiintoinen ja samalla sietämätön tyyppi, jollaiset ovat hauskoja elokuvissa, mutta todellisessa elämässä kohdattuinahan he ovat melkoisia riesoja.


Viimeisistä tuotantojakson minuuteista voisi päätellä, että Babylon Berlinit tulevat jatkumaan. Olettamukseni on, että jatkossa tullaan käsittelemään sitä, miten uusi, kasvottomasti, ilman paikallisyhteisöjen arkista sosiaalista kontrollia toimiva yhteiskunta suosii näitä opportunistisia narisisteja. Globalisoituvassa maailmassa he voivat aina lähteä muualle, kun nykyisessä paikassa heidän todellinen karvansa alkaa olla liian tunnettu. Mutta nähtäväksi jää….Minä ainakin jään odottamaan innolla seuraavaa tuotantokautta. (4.8.2023)