Kun viime viikon lauantaina olin Rautalammilla sovitusnukenvalmistuskurssilla paketoimassa lähimmäisiäni ja tulemassa puolestani itse lähimmäisteni liimapaperiin paketoimaksi, puhkei Israel-Palestiinassa jälleen sisällissota. Palestiinalainen äärijärjestö Hamas on suorittanut Gazasta käsin verilöylyn, joka ulottui hämmästyttävän pitkälle Israelin puolelle, ja Hamas sai parisataa panttivankiakin.
Näin kuulemma pääsi sattumaan, koska Israelin tiedustelupalvelut tulivat ihan tykkänään yllätetyiksi.
Nythän se on kuitenkin sillä tavalla, että Israelin tiedustelupalvelut eivät tule yllätetyiksi, eivät tulleet nyt, eivät ole tulleet koskaan ennen eivätkä tule vastaisuudessa. Egyptiläiset väittävätkin, että he olivat varoittaneet suoraan Netanyahua siitä, että Gazassa vaikuttaa olevan tekeillä jotain isoa, mutta jotenkin Netanyahu ei korvaansa lotkauttanut.
En keksi Netayahun korvien lotkauttamattomuudelle mitään muuta syytä kuin sen, että hän oli alun alkujaan tietoinen asiasta.
Miksei mediassa uskota, että Egyptistä oltiin varoitettu monta päivää etukäteen ja useampaan otteeseen Israelia vieläpä suoraan pääministeri Netanyahulle? – Siksi, että egyptiläiset ovat "mutakuonoja" eli länsimainen valtamedia on rasistista?
Netanyahu on siis väittänyt, että ei hän ole mitään varoituksia saanut. Olisi varmaan helppo tarkastaa asia teletiedoista yms, ja olisi syytäkin, sillä Netanyahu on melkoinen liero. Hänestä ja hänen lapsuudenperheestään ilmestyi viime vuonna palkintoja niittänyt, romaanimuotoon puettu kuvaus, jonka mukaan hänet on lapsuudessaan kasvattamalla kasvatettu täysin itsekkääksi, itsekeskeiseksi ja ennen kaikkea hillittömäksi. Hänelle kenelläkään muulla ihmisellä, varsinkaan toisella juutalaisella, ei ole mitään väliä. Etenkin juuri toisten juutalaisten pitää uhrata itsensä hänen hillittömien impulsiensa hyväksi. Jokainen voi itse lukea tämän teoksen, Joshua Cohenin (eli toisen juutalaisen…) kirjoittaman kirjan nimeltä The Natanyahus (2022). Pidäkkeetömyyttä kasvatettiin Benjaminiin ja hänen veljiinsä mm. siten, että yksi veli sai käyttää vaippoja 7-vuotiaaksi saakka. Tämä selittää hieman myös sitä, että Netanyahu on valinnut vaimokseen lihavan pumpattavan barbaran näköisen olennon, jota vieläpä esittelee ylpeänä julkisuudessa.
Hamas on terroristijärjestö, jolla on kuitenkin myös sosiaalityötä harjottava siipensä, minkä takia se on Gazassa suosittu. Mikään muu taho ei järjestä siellä kouluja tai terveydnhoitoa. Tilanne ei ole kauheasti erilainen Länsirannalla, missä palestiinalaisia terrorisoivat juutalaiset siirtokuntalaiset esimerkiksi hajotten palestiinalaisten kouluja, kaataen näiden oliivipuita ja piinaten palestiinalaisväestöä kaikin mahdollisin keinoin heidän arjessaan. On vähän kysymys siitä, kumpi on ensin, muna vai kana, mutta minusta on muna, eli Hamasin hyökkäyksen syy on ollut kiihtyvä siirtokuntien levittäminen ja juutalaisten palestiinalaisiin kohdistamat järjestelmälliset pogromit.
Kokonisuudessaan väitteeni voidaan ilmaista haluttaessa niinkin, että Israelin pääministeri Benyamin Netanyahu tilasi Hamasilta tuon hyökkäyksen saadakseen isrelilaiset jälleen puolelleen, kun "oikeusjärjestelmäuudistus" on aiheuttanut kuukausien mittaiset sitä vastustavat mielenosoitukset ja hurjan Netanyahun vastaisen kritiikin
Hamas iski autiomaareiveihin ja pariin kibbutsiin. Nämä valikoituivat kohteeksi, koska ne ovat aškenaasijuutalaisia luonteeltaan. Israelissa meneillään olevissa kriiseissä on siis yhtäältä kyse myös Israelin juutalaisten keskinäisistä jännitteistä. Israelin juutalaiset ovat voimakkaasti kerrostuneita, ja kerrostuneisuus perustuu pitkälle kahteen, osin päällekkäin asettuvaan kriteeriin.
Israel on aikanaan perustettu holokaustin uhreille. Kaikki Israelissa asuvat juutalaiset eivät kuitenkaan ole holkaustin kokeneita tai heidän jälkeläisiään. Ne, joilla on holokaustitausta, ovat Israelin eliittiä – niitä, joille valtio on aikoinaan perustettu.
Aškenaasi tarkoittaa sanatarkasti saksalaista, mutta ryhmään lasketaan laajimmillaan kaikki Länsi- ja Itä-Euroopan juutalaiset, jotka ovat olleet jiddišin eli "juutalaissaksan" puhujia. Espanjan ja Portugalin sekä Pohjois-Afrikan juutalaiset ovat sefardeja. Jiddišiä puhuttiin siis myös idämpänä Euroopassa kuten Valko-Venäjällä ja Venäjällä, mutta nämä eivät joutuneet holokaustin uhreiksi. Tästä on seurannut, että Israelin juutalaiset, jotka ovat kotisin Puolasta itään, ovat alempaa kastia, vaikka olisivat periaatteessa aškenaaseja.
Israelissa on paljon juutalaista väestöä, joiden kohdalla eivät täyty nämä kaksi ehtoa: aškenaasitausta ja se, että ollaan kotoisin niiltä alueilta, joilla jouduttiin kohtaamaan holokausti. Nämä ehdot eivät täyty valkovenäläistaustaisen Benjamin Netanyahun kohdalla, jonka sukunimi on hänen isänsä myöhemmin omaksuma. Alkuperäinen nimi tarkoitti mylläriä, ja kolmas juutalaisia erottava tekijä edellä mainitun kahden lisäksi onkin koulutustausta. Benjamin Netanyahun isä pyrki kyllä kouluttautumaan, mutta ei saanut kunnon virkaa, ja näistä hänen edesottamuksistaan ed. romaani pääasiassa kertookin.
Netanyahun hallituskumppanit juuri perustettua hätätilahallitusta edeltäneessä vaiheessa olivat Israelissa ehkä vielä Netanyahuakin hyljeksitympää sorttia. Ben Gvirin ja Smotrichin tausta on Lähi-idän juutalaissa. Heillä ei ole holokaustitaustaa eivätkä he ole aškenaaseja, eivät edes Venäjän tai Valko-Venäjän sellaisia. Heidän taustansa on itse asiassa hyvin kirjava. Ben Gvirin äiti esimerkiksi on Irakin kurdijuutalainen.
Äärioikeistolaisuus Israelissa onkin näiden ei-holokaustitaustaisten vähän huonommin koulutettujen juutalaisten hanke, ja pikemminkin kuin palestiinalaisia vastaan he taistelevat nimenomaan liberaaleja, länsieurooppalaistaustaisia, korkeasti koulutettuja aškenaaseja vastaan syrjäyttääkseen näiden muodostaman eliitin. Heille siis sopii tappaa näitä eliitiksi mieltämiään juutalaisia, jotka eivät pidä heitä vertaisinaan vaan ehkäpä hieman halveksivat.
Tämä liberaali aškenaasieliitti on vastustanut Netanyahun ja kumppaneiden oikeusjärjestelmän "uudistusta". Äärioikeistolaiset haluavat, että kulloinenkin hallitus voi kumota oikeusistuimien lakeihin perustuvat päätökset milloin huvittaa. "Uudistus" merkitsee sitä, että siirrytään hallintoon, joka muistuttaa natsi-Saksaa eli sitä, joka järjesti holokaustin ja sitä myötä välillisesti ikään kuin nosti sen uhrit Israelin eliitiksi.
Oikeusjärjestelmän "uudistuksessa" on toki toisaalta kyse siitä, että sen voimaan tultua Netanyahu henkiökohtaisesti välttyisi massiivisilta korruptioseuraamuksilta, ja epäilemättä tämä painaa enemmän Netanyahun vaakakupissa. Mutta lisäksi tässä nähdään mahdollisuus syöttää holokaustin kokeneille tai heidän jälkeläisilleen heidän jo aiemmin maistamaansa lääkettä.
Netanyahu ei taivu. Hän on joutunut kritiikin kohteeksi jo oikeusjärjestelmävouhotuksensa takia ja nyt vielä tämän Gaza-homman takia, sillä älykkäät Israelin juutalaiset näkevät aivan kirkkaasti, että syynä on Netanyahun ja hänen äärioikeistolaiskavereidensa palestiinaisiin viime aikoina etenkin Länsirannalla kohdostama terrori. Jo heti Netanyahun viimeisimmällä eli meneillään olevalla pääministerikaudella kesti todella kauan ennen kuin perinteinen kutsu Amerikkaan tuli, ja kun se vihdoin ja viimein tuli, Biden ei suostunut ottamaan Netanyahua vastaan Valkosessa talossa. Muita Israelin valtiovallan edustajia siellä on kyllä ravannut.
Yksi motiivi tämän verilöylyn organisoimiseen on Netanyahulla ehkä ollut juuri Valkoisen talon asettaminen mahdollisimman huonoon välikäteen. Yhdysvallat on sitoutunut tukemaan Israelia oloissa kuin oloissa, ja nyt Netanyahu ihan vain huvikseen katsoo, koskeeko se häntä henkilökohtaisesti vai ei. Amerikkalaiset kyllä tietävät, että Egyptistä varoitettiin hyvissä ajoin ja tiedetään, että koko rulajanssi on Netanyahun masinoima. Tänään on valtamediassa Suomessakin kerrottu, että USA:ssa tiedettiin paria päivää etukäteen, että jotain on tulossa.
Netanyahu alkoi hätätilahallituksellaan kiristää muita puolueita. Kyse oli selvästä kusetuksesta. Niinpä siihen ei lähtenyt Lapidin johtama keskustalainen puolue – Israelin puolueiden nimiä ei kannata opetella, ne vaihtuvat joka sesonkin. Yair Lapid on, tarpeetonta sanoakaan, aškenaasi.
Tässä saattaa olla sielä sekin, että näillä manöövereillään Netanyaju kumppaneineen, nämä, jotka eivät siis ole koskaan joutuneet antisemitismin uhreiksi, haluavat saada osakseen antisemitismin glooriaa. Hamasin hyökkäystä onkin kutsuttu nyt holokaustiksi!
Sen voin kuitenkin luvata, että Netanyahu, Ben Gvir ja Smotrich eivät saa minusta antisemitistiä vaikka kuinka yrittäisivät, ja he kyllä tekevät tässä suhteessä parhaansa. Lempikirjailijoihini elävien kirjailijoiden sarjassa kuuluvat vastakin israelinjuutalainen liberaali aškenaasi David Grossman ja venäjänjuutalainen Ljudmila Ulitskaja Ei voi mitään. Sorry…
Lisänä voi olla myös suhde Venäjään ja Ukrainaan. Ukrainassa on paljon paikkoja, joilla on merkitystä Itä-Euroopassa syntyneelle hasidismille, ts. ei-oppineelle, jiddišiä puhuneelle juutalaiselle uskonnolliselle joukolle. Netanyahulla on tunnetusti hyvät suhteet Venäjään. Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaan, Times of Israel kertoi Zelenskyin tokaisseen, että Ukrainasta ei tule toista Israelia, joten ilmeisesti sellaisesta oli ollut puhetta. En pidä ollenkaan poissuljettuna sitä, etteikö Hamasille olisi kulkeutunut Ukrainalle sen omaan sotimiseen tarkoitettuja aseita Netayahun avittamana/kiristämänä. Mistäs sen tietää.... Ukraina on kuitenkin sikäli erikoinen isohkon juutalaisen väestön omannut alue, että siellä on ollut yhtäältä hasideja mutta toisaalta myös oppineita sekä kauppiaita, ja vieläpä kerrassaan erikoisia juutalaisia rikollisia. (14.10.2023)
